Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sisustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sisustus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 18. huhtikuuta 2014

.. .





















Päivä on pitkä.
On harmaata ja sataa.
Kuin kyyneleet täyttäis maankamaran ja värittäisi päivän suruasuun.

Sisällä ollaan valmisteltu viikkoa myös pääsiäiseen liitettävään ilosanomaan 
ja iloisiin kanssakäymisen hetkiin vieraiden kanssa.


Kastele maata sinä surullinen Taivas. 
Itkemme kanssasi.
Kiitosta raikaa sydämmessä.

P.s. Kiitos edellisen postauksen kommenteista. Vastailen niihin pääisäisen jälkeen. Minusta on ihana, miten piristätte komentein ja teette hohtoa tähän bloggaukseen. Ei ole niin yksinäistä puuhaa ;). 

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Tiistain tirkistyksiä.

Mitään valmiita käsitöitä ei ole tarjolla.
Eikä kuvia mahtavasta reissustamme naispoppoon kanssa.
On vain pieniä räpsyjä sieltä täältä.







Viikonloppu oli huisin ihana.
Naurua, hihitystä, akkujen latautumista,
itkua, iloisia jäälleennäkemisiä, käsitöimistä, vauvojen tuhinaa,
onnellisia äitejä, hätkähdyttäviä hetkiä, kirppariaarteita, 
uusi tuttavuus ja hänen ihastuttava koti, kankaiden hamstrausta 
ja lämpimiä muistoja Itse Kaikkeuden Morsiammen sylissä.
Yhteenkuuluvuus on suuri onni.


Oli mahtavaa palata kotiin suuren ikävän jo vallitessa.
Eivät nuo ipanat olleet minua muistanut ikävöidä.
Mutta äipällä jo oli super kova ikävä.
Lähdimme kuiskausmetsään koko perhe.







Näin iloisten hetkien jälkeen on mitä parhain maanantai taattu.
Ihan tosissaan sain likkojen kaapit siivottua (erään kanssamatkustajan inspiroimana, kiitos <3),
auton sisältä puunattua, 
ikkunoita pestyä taas pari ja
toppavaatteet pestyä (pari takkia tuolla kyllä vielä odottaa).


Ihmettelen.
Vau, olenko oikeasti tehnyt tuon kaiken yhdessä päivässä ja silti ehtinyt leikkiä lastenkin kanssa.
Emmää yleensä..
Joten mitä tästä toteamme,
ladatkaapa akkuja aina välillä !





Nyt on hirrrmuinen määrä tarvikkeita kertynyt varastoon.
Ostettuja enimmäkseen, mutta myös saatuja.

Jos kysymys kuuluu,
että tekisitkö tälläsellä vanhalla retrokankaalla tai Marimekon vanhalla pöytäliinalla jotain,
niin mikä mahtaa olla vastaus?

Ei ole vaikea arvata,
hämmästynyt ja hämmentynyt, 
innostunut Kyllä!




Nyt toivotaan, että virta riittää ja saan kaikenlaista touhuiltua.
Vähän mekkoja, lahjuksia ja keittiöjuttuja olis tarkoitus tehdä,
mutta jälleen on todettava ajan rajallisuus.

Mutta intoa on pitkästä aikaa hirrmuiset määrät.
Iloisiin tervehdyksiin,
tiistain töräytyksiin,
terkuin Kipa.

P.s. Joskus on huisin mahtavaa aloittaa päivä kinuskipiirakalla, syödä sitä kirppislautaselta ja haaveilla kesän sispsutuksesta jalkojen alla. Kokeilkaapa ihmeessä. (Miten muuten musta tuntuu, että elän sokerista).

torstai 3. huhtikuuta 2014

Herkkua..












 Mums. 

Keittiön pieniä uudistuksia.
Isäni antamat jostakin projektista ylijääneet levyn palat leikkuulaudaksi.
Joustocollege-tilkkuja räteiksi.
Jämälangoista myös ikiherkku tyttösille.
Ja etenkin PULLAA..

Herkullista viikonloppua teille ihanat!
Minä lähden naisporukalla Turkkuse.

Jännittää lähteä 'yksikseen', mutta se tekee hyvää
Haastaa itseään. 

Sitä teillekkin vielä toivottelen.
Itsensä haastamista.

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Vessaan kierrätysmatto.




Näitä leikattuja kuteita riittää. 
Tällä kertaa tein vessaan mustavalkoisen maton. 
Jotenkin ihan huippu rosoinen ja samalla söpö!
Kuteita olis vielä aika paljon. Kiitos ihanat seurakunnan naiset, kerrankin olin oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Hyvää viikonloppua kaikille.
Paljon aurinkoa ja kuulaita aamuja.

Kiitos osanotoista <3.


keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Se on nyt valmis..




.. ja pesussakin jo.
Nimittäin tämä lahjaksi saaduista kuteista virkattu matto.

I-H-A-N-A   se kuitenkin on. 
Ja elämää näiden mattojen tuleekin kestää, joten ei kun kone laulamaan.



Karhu-printti on Tiukupuu-blogin Lotan tekemä.
Ihastuin hänen maalauksiin kertaheitolla ja kysäisin, että saiskos häneltä tilata jotain.
Ja kuten huomaatte, saihan häneltä <3. (kiitos)









Herkkulakkoa täällä ei ole ollut meneillään. Ei sitten tippaakaan, 
tai ehkä vähän.. silleen ihan inan vaan, mutta onneksi vaan inan.

(Sillä äippä on paljon leppoisempi suklaan vaikutuksen alaisena ja tallustellessaan ystävän tekemissä upeissa kirjoneulesukissa. Parhautta <3)

Kaikki langat näihin virkattuihin herkkuihin ovat jotain jämiä ja mallit vedetty hatusta.






Mums teille kaikille,
täällä yritetään nauttia arjesta. Mammani kannettiin enkelsiivin Taivaan kotiin. Aina taka-alalla eroikävä jytää ja siksi mitä ilmeisemmin tämä hiljaisempi elo täällä blogin puolella saattaapi jatkua.


Näytettäköön teille vielä kuvaa kerkiiväisen ipanan aikaansaannoksesta.
Sanotaan, että semmoset yli kymmen tuntia kun on työtä takana niin  meinais niinku 
ÄRSYTTÄÄ  :D .

Oli vielä ihan oma vika, kun kerran työn viereen olin sakset jättänyt. Eikö tää jo pikkuhiljaa alkais oppia laittamaan ne sakset yläkaappiin? 



 Kiitos kun olette hirmu kannustavia, kannattelevia ja ilostuttavia.
Olen saanut lukijakunnakseni ihan mahtavia tyyppejä!

Herkullista loppuviikkoa teille kaikille.
Paljon rakkautta, iloa ja rauhaa teille toivoo,
Kipa.


torstai 13. maaliskuuta 2014

Valossa



Jokainen kimmellys poskella,
suurta rakkautta niin.

Kimmellys auringon,
kyynel vierivä,
hiki armoton,
innostuksen puna,
tuskan vääristys,
sadepisara,
naurun rutistus,
pelon kalpeus,
surun ryppy
ja mitä näitä nyt on.



 Huomasin, että olen 23 vuotiaana
omaava ensimmäisen rypyn.
Ehkä se aina yön aikana kaikkoaa,
kunnes aamulla se taas muotoutuu.

Silmäkulmien välissä on ryppy.
Sellainen kurttukulma kun olen.
En enää oikeastaan pahemmin kiukkuinen,
enkä juurikaan huolestunut,
mutta tämä kulmakurttu onkin sokaistunut.

Aurinko turkales,
ihana kun olet täällä!

Viis rypyistä, minä totta vie nautin sinusta.
Kimmellä vaan,
joskus hoksaan laittaa aurinkolasit nenälle.






Toisaalta.
Vääjäämättömästi tuo ryppy on jäädäkseen.
Siitä tulee osa minua, 
eikä se yöllä katoa.
Se vastaanottaa minut aamulla peilistä 
(niinä päivinä kun siihen jaksan vilkaista),
ja kertoo kimmellyksestä auringon,
kuvastaa surujani,
kertoo huolistani ja 
siitä uskomattomasta tunnevyörystä,
joka useimmiten yöllä iskee.
Voi inspiraatio, sinunkin syytäsi 
ryppyni on.
Kulmat kurtussa ja niskajumi.






 Se on ryppy.
Ja se on elämää täynnä.
Tuossa kulmakurtussa tulee olemaan kaikki tämän
päivän askareet säilöttynä.
Nyt pitää siis vain varmistaa, 
että tuosta kurtusta tulee iso.
Niin iso, että siinä lepää paljon 
kauneutta. 
Niitä uskomattoman kauniita hetkiä,
joita elämässäin on ja tulee olemaan.
Ainakin toivon niin.
Ja oikeastaan,
onni on sillä, joka niin tahtoo oleman.
Se on hiukan asenteestakin kiinni.
Ja ennenkaikkea se on armosta riippuvainen.
Siitä, että kurttuihin ei tarvitse säilöä
muuta kuin kaunista.
Sellaista, jossa on vain kaunista kimmellystä.
Toivoa, uskoa, rakkautta ja vapautta.

Vapaus,
voi miten keveää on askellus Valossa.




Valossa näkee, että matonkuteistani irtoaa jäätävästi 'nöyhtää'.
Valossa ihastun enemmän isäni minulle ostamaan matkalaukkuun (kiitos iskä).
Valossa autotalli edistyy huimaa tahtia (kiitos kökkäväki ja isäntä)
Valossa näkyi hyvin, miten vanha lakka pöllysi pulpetintuolista.
Valossa luin ja virkkasin.


"Ihana on loistosi huomen,
hymysi valloittava.
Kevät kun koittaa,
hymyysi herään,
Miten kaunis on loistos silloin,
kun mustaan syliis on tottunut.
Miten lohduttavaa on henkäykses,
kun lämpö on löytynyt."


Valo, ihana kun olet täällä.
Uskoni horjui, mutta et hylännyt.



Kiitokset matkaseurasta.
On kyllä mielettömän kivaa käydä lukemassa vastaavasti teidän blogejanne ja
kommenttejanne auringossa istuessa. Kommentoin itsekkin harvakseltaan aina silloin ja joskus jopa tällöin.

Nyt on jotenkin innostunut käsityöläinen päättänyt käyttää aikaansa hyödyksi.
Tehdä ja touhuta.
Ehkä minä siis elän itselleni ryppyjä?
Se on ihanaa.
Ja ajatella, niitä tulisi olemallakin, mutta olisivatko ne silloin tyhjää täynnä?
Sillä useimmiten pääni täyttää tyhjyys.


Huh, tulee tekstiä ja pitäisi jo niskojen vuoksikin lakata.
Kiitokset heille, jotka jaksoivat taas lukea koko liirumlaarumini alusta loppuun.
Ja paljon iloa, rauhaa ja sitä valoa teille päiviinne.
Pitäkää huoli itsestänne ja toisistanne!

Inspiroitukaa väreistä näin kevään kynnyksellä!

Pölykin on kaunista, kun vain oikein hyvällä päällä on :). 
Keväisin terkuin,
Kipa.